{"id":7,"date":"2022-01-29T18:03:59","date_gmt":"2022-01-29T18:03:59","guid":{"rendered":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/?page_id=7"},"modified":"2023-03-28T17:26:46","modified_gmt":"2023-03-28T15:26:46","slug":"virukset-ja-virustaudit","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/virukset-ja-virustaudit\/","title":{"rendered":"Tietoa viruksista"},"content":{"rendered":"\r\n
Mit\u00e4 virukset ovat?<\/h5>\r\n\r\n\r\n\r\n

Virukset ovat pieni\u00e4, tavallisella mikroskoopilla n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, taudinaiheuttajia. Virukset ovat solunsis\u00e4isi\u00e4 loisia, jotka lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n aiheuttavat solun vaurioitumisen tai tuhoutumisen, mist\u00e4 seurauksena voi olla lievi\u00e4 oireita aiheuttava tai hyvinkin vakava sairaus. Viruksia esiintyy kaikilla el\u00e4inlajeilla, kasveilla, jopa yksisoluisilla bakteereilla ja parasiiteill\u00e4. Viruksista voi olla my\u00f6s apua ja niit\u00e4 on k\u00e4ytetty hy\u00f6dyksi mm. uusien geenihoitojen ja rokotteiden kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\r\n
\r\n
\r\n
\"\"<\/figure>\r\n<\/div>\r\n<\/div>\r\n<\/div><\/div>\r\n\r\n\r\n\r\n
Ihmisen virustauteja<\/h5>\r\n\r\n\r\n\r\n

Ihmisen viruksia tunnetaan useita satoja ja virukset ovat hyvin yleisi\u00e4 infektiotautien aiheuttajia. Virusten aiheuttamat taudit vaihtelevat suuresti sek\u00e4 vakavuudeltaan ett\u00e4 kestoltaan. Monet virusinfektiot ovat nopeasti ohimenevi\u00e4, toiset taas voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pysyviksi aiheuttaen jatkuvia tai vain ajoittain ilmenevi\u00e4 oireita.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Virusten aiheuttamia yleisi\u00e4 ja tavallisesti lyhytkestoisia tauteja ovat virusrokot ja -ripulit sek\u00e4 nuhakuumeet. Toisinaan n\u00e4m\u00e4 taudit komplisoituvat. T\u00e4st\u00e4 esimerkki on COVID-19-taudissa ja influenssassa kuvattu vaikeaoireinen keuhkokuume. Pitk\u00e4kestoisista virustaudeista tunnettuja ovat mm. AIDS ja krooniset virushepatiitit. Osalla viruksista on kyky j\u00e4\u00e4d\u00e4 piilem\u00e4\u00e4n elimist\u00f6\u00f6n ja aktivoitua t\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin aika-ajoin, mink\u00e4 seurauksena virusinfektio voi toistua. T\u00e4m\u00e4 on tyypillist\u00e4 esimerkiksi herpesviruksille.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Virukset voivat olla mukana aiheuttamassa my\u00f6s sellaisia vakavia sairauksia, joita ei yleens\u00e4 miellet\u00e4 virustaudeiksi, kuten er\u00e4\u00e4t sy\u00f6v\u00e4t.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Uudet ja uhkaavat virustaudit<\/h5>\r\n\r\n\r\n\r\n

Viime vuosina on ilmaantunut useita uusia virustauteja. N\u00e4it\u00e4 tauteja aiheuttavat virukset ovat tyypillisesti siirtyneet el\u00e4imist\u00e4 ihmisiin. Vakavan taudinkuvan riski on olemassa, kun kohtaamme jonkin ihmisiin aiemmin sopeutumattoman taudinaiheuttajan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Viime vuosina ihmisist\u00e4 ensi kertaa havaittuja viruksia ovat mm. hyttysten levitt\u00e4m\u00e4 Zika-virus, sioissa muuntunut sikainfluenssavirus sek\u00e4 oletettavasti lepakoista per\u00e4isin oleva COVID-19-taudin aiheuttava SARS-CoV-2 koronavirus. Luonto onkin l\u00e4hes loputon uusien ihmisvirusten l\u00e4hde. Nykyisten virustautien torjumisen ohella virustutkimusta tarvitaan siksi my\u00f6s tulevaisuuteen varautumista varten.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Lis\u00e4\u00e4 tietoa viruksista ja virustutkimuksesta.<\/a><\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 virukset ovat? Virukset ovat pieni\u00e4, tavallisella mikroskoopilla n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, taudinaiheuttajia. Virukset ovat solunsis\u00e4isi\u00e4 loisia, jotka lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n aiheuttavat solun vaurioitumisen tai tuhoutumisen, mist\u00e4 seurauksena voi olla lievi\u00e4 oireita aiheuttava tai hyvinkin vakava sairaus. Viruksia esiintyy kaikilla el\u00e4inlajeilla, kasveilla, jopa yksisoluisilla bakteereilla ja parasiiteill\u00e4. Viruksista voi olla my\u00f6s apua ja niit\u00e4 on k\u00e4ytetty hy\u00f6dyksi mm. uusien geenihoitojen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-7","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":12,"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":334,"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions\/334"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/virustauti.fi\/wpsite\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}